Rakentamisessa ympäristönäkökulma tarkoittaa enenevissä määrin rakennusten hiilijalanjäljen selvittämistä. Hiilijalanjälki kuvaa rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Mangroven arjessa mukaan on tullut myös hiilikädenjäljen mittaaminen, mikä tarkoittaa rakennusten positiivisia ilmastovaikutuksia.
Hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko elinkaarensa aikana, alkaen sen rakennustuotteiden valmistuksesta päättyen rakennuksen purkamiseen.
Hiilijalanjälkeä mitataan omalla mittayksiköllä, jota kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kg CO2e). Siinä on muunnettu eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi. Tämä tarkoittaa lämpenemisvaikutusta, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaa 100 vuodessa.
Mangroven suunnittelupäällikkö Ari Hannonen kertoo, että rakennuksen pienempään hiilijalanjälkeen pyritään vaikuttamaan rakennuksen suunnitteluvaiheesta lähtien.
“Kokonaisuudessaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa esimerkiksi tontti, rakenteet, viemäröinti ja ilmanvaihto. Lisäksi rakennustavat ja rakennusaikainen energian käyttö sekä rakennuksen purkuun vaikuttavat päästöt. Lämmitys- ja sähköenergian kulutusta lasketaan käyttämällä esimerkiksi aurinkopaneeleita.”
Vertailuksi hiilijalanjäljestä:
Hiilikädenjäljellä puolestaan mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia. Mittayksikkönä käytetään samaa kuin hiilijalanjäljellä. Mitattavia hyötyjä ovat esimerkiksi puurakenteisiin sitoutunut hiili, ympäröivän kasvillisuuden säilyttäminen ja rakennustuotteiden kierrätys.
Vihreämpään rakentamiseen ja asumiseen voidaan siis vaikuttaa parhaimmassa tapauksessa sekä pienentämällä hiilijalanjälkeä että kasvattamalla hiilikädenjälkeä, ja se on Mangroven tavoitteena jokaisessa rakennusprojektissa.
Tällä hetkellä hiilijalanjäljen pienentäminen näkyy Mangroven arjessa esimerkiksi As Oy Turun Löytöretkeilijän rakentamisessa. Kerrostalon välipohjissa käytetään ns. Superlaattaa, joka pienentää merkittävästi betonin käyttöä ja sitä mukaa hiilijalanjälkeä, mutta myös edistää hiilikädenjälkeä, koska betoni sitoo hyvin lämpöä.
Ekologisuus on läsnä elämässä ja kodissa, ja se on päivä päivältä yhä kiinteämpi osa arvojamme. Löytöretkeilijän suunnittelun alussa päätimme, että lähtökohtana ovat ekologiset ratkaisut ja hiilijalanjäljen minimointi. Olemme ilmoittaneet Löytöretkeilijän Ympäristöministeriöön testikohteeksi, jossa arvioidaan todellista hiilijalanjälkeä ja saadaan tietoa parannuskeinoista seuraaviin hankkeisiin.
As Oy Turun Löytöretkeilijä on pilottihanke, jonka rakennuttaja Etelä-Suomen Kodit Oy ja rakentaja Mangrove Oy toteuttavat yhteiskehityshankkeena. Suunnittelussa olemme huomioineet Hiilineutraali Turku 2029 hankkeen.
